Näin tänään vilaukselta auringon (tai oli niitä ainakin kolme vilausta, jos ihan tarkkoja ollaan) ja mieliala kipusi heti monta pykälää korkeammalle. Mielialaa ei huonontanut edes, se että pikkuprinsessan takin alku meni purkuun. Huomasin nimittäin hihan neulottuani, että se on ihan liian leveä... Ei sitten kannattanut sitä mallitilkkua vahingossakaan neuloa. Ohjeessa annettu tiheys oli 32 s kymmenelle sentille ja minulla tiheys näytti olevan 24 s samalla matkalla. No, ei muuta kun uutta yritystä kehiin...

Sain myös toisen uuden projektin; työkaveri ihastui Sarenaan, joka oli koekäytössä tässä yksi päivä. Hän kysyi, josko voisin tehdä hänelle samanlaisen. Lupasin tehdä hänelle hihattimen, mutta toista Sarenaa en enää tee, se oli kyllä niin tylsää neulottavaa. Langatkin on jo valmiina tähän uuteen hihattimeen, ihanaa turkoosia Dropsin alpakkaa. (tahtoo myös itselle jotain tästä väristä...!)

Ihan nappi lankavalinta, se toimii nimittäin myös neulekoneessa... (huomaatteko, että olen jo päättänyt tehdä hihattimen koneella - langatkin ehdivät jo muuttaa muotoaan tuollaisiksi sisältä purkautuviksi keriksi) Nyt pitäisi sitten kehittää joku oma hihatin-malli, joka muistuttaisi Sarenaa, mutta jonka voisi neuloa koneella...