Huomenna ehkä neulomuksia, jos saisin kuvia siirrettyä joskus kamerasta koneelle...

Tämä 5 päiväiseen työviikkoon siirtyminen on ollut odotettua rankampaa, illat vaan suhahtaa ohi... Pääsääntöisesti illat kuluvat koirien kanssa harrastellessa ja eläinlääkärin odotushuoneessa odotellessa. Tai siltä ainakin viime päivinä on tuntunut kun Tuikun terveys alkoi taas reistailla.

Viime viikolla Tuikku oli vähän levoton ja kipeän oloinen joten tilasin sille ajan akupunktioon kun ajattelin, että selkä taas vaivaa. Eläinlääkäri kuitenkin (luojalle kiitos pätevistä eläinlääkäreistä) Tuikun tutkittuaan passitti meidät virtsanäytteen ottoon.

Virtsasta löytyikin jotain tulehdukseen viittaavaa, muttei kuitenkaan normaalia virtsatulehdusta. Eläinlääkäri epäili, että tulehdus on virtsarakon ulkopuolella ja saimme 10 päivän antibioottikuurin. Tänään kävimme sitten jälkikontrollissa, jossa virtsarakko ultrattiin. Onneksi ultrassa ei näkynyt mitään huolestuttavaa ja tulehdusarvotkin olivat tippuneet. Jotain häikkää tuloksissa oli vieläkin, ilmeisesti bakteereja on yhä virtsarakon ulkopuolisissa kudoksissa. Saimme ohjeeksi antaa Tuikulle Aloe-karpalo-valmistetta, joka suojaa rakkoa ja vahvistaa koiran yleiskuntoa.

Näillä mennään nyt ja toivotaan, että sairauskierre olisi viimein selätetty, en tahtoisi tunkea enää yhtään lääkekapselia Tuikun kurkusta alas...

Remu onneksi on voinut hyvin ja aktiivisesti. Viime viikolla se loisti taas jälkiharkoissa, jossa sille oli tehty 1,4 km pitkä jälki, joka kulki sänkipelloilla ja hiekkateillä. Hienosti Remu ajoi jäljen eikä välittänyt edes matkalla vastaantulleista ihmisistä vaan kulki niiden ohi kolmen sentin päästä aivan kuin se ei olisi koko ihmisä huomannutkaan...

Sunnuntaina olin Jälkikoirien kokouksessa jossa oli juoksuinen lagotto-narttu. Kotiin tultuani Remu meni ihan sekaisin ja etsi sitä ihanalta tuoksuvaa narttua sisältä ja ulkoa, jopa auto piti päästä haistelemaan. Lopulta jouduin piilottamaan kaikki päälläni olleet vaatteet ennen kuin rauha saatiin taas laskeutumaan taloon... Taitaa nuorta herraa hieman hormonit ohjailla :-)

Remu on alkanut myös stressata tosi paljon muiden uroskoirien lähellä, koulutuskentällä sillä menee kauan ennen kun se pystyy rauhoittumaan. Ensin täytyy varmistaa ettei muita uroksia jokse mistään puskista kun niiden hajuja on vielä niin paljon edellisen ryhmän jäljiltä kentällä... Leikkaus olisi tietysti helppo vaihtoehto rauhoittaa stressaavaa koiraa, mutta sillä voi olla myös negatiivisia vaikutuksia, joten ihan suinpäin en sellaista päätöstä tee.

Mutta nyt väsyneet ja tyytyväisen oloiset koirat nukkuvat suloisesti sohvalla, joten taidan mennä niiden nautiskelemaan lämpöisestä läheisyydestä. Lämpöä tässä kaivataankin kun flussa iski ihan puun takaa, kunhan ei olis SITÄ. Ainakin kuume nousi aika nopeasti ja kurkku on kipeä...