Anteeksi blogihiljaisuus. Olen ollut lumitöissä. Tänä talvena ilmojen haltija on muistanut meitä valkoisuudella. Ärsytti jo koko lumi ja ainaiset lumityöt, kunnes luin Hotakaisen kolumnin, jossa todettiin että: "Myöhemmin muistemme kaiholla sitä talvea, jolloin kaikki oli valkoista ja musta piti kuvitella."

Koirille piti tehdä takapihalle polkuja, jotta ne pääsevät liikkumaan siellä. Ja jotteivat ne keväällä kävele suoraan aidan yli kun hanki kantaa.

Aidan takanakin on lunta ja Helmi-koira, joka on kadottanut lumipallonsa. (Kannattaisiko etsiä vaikka turkista?)

Meillä tyydyttiin tarkkailemaan tilannetta aidan toisella puolen.

Olen ollut myös metsässä.

Siellä oli tänään ihanaa. Rauhallista, valkoista, tyyntä. Ja valoisaa, oikeasti. Kännykällä otettu kuva ei anna aivan realistista kuvaa.

Ja päivä on jo alkanut pidentyä, huomaan sen siitä, että töistä lähtiessä on vielä hetken valoisaa. Nautitaan tästä ihanan kutkuttavasta odotuksesta, pian se on jo täällä - kevät.