Yritin jo eilen illalla saada tätä postausta ulos, mutta Vuodatus tökki, katsotaan onnistuisiko nyt...

Sää on kurja. Ja mieliala sen mukainen. Neulon ja neulon, mutta mikään ei valmistu. Ihmekös tuo, laskin, että takan päällä on ainakin 5 keskeneräistä neulomusta.

Meillä keskeneräiset neuleet asuvat takan päällä. Remun takia.

2014185.jpg

Muuten käy näin. Tällainen näky oli vastassa kun perjantaina tulin töistä kotiin. Herra oli käynyt vähän tonkimassa kaappeja ja onnistunut kaivamaan kaapin uumeniin tungetusta muovikassista pari Sisu-kerää ulos. Kaksi kerää sain pelastettua, tämä oli menetetty.

Remu oli muutenkin ollut pitkästä aikaa luovalla päällä ja se oli päättänyt myös muotoilla nahkasaappaiden koron uuteen uskoon työpäiväni aikana. Huolimattomana olin jättänyt saappaat saataville kun pitkään aikaan ei ole mitään tällaista tapahtunut. Nyt kaikki kengät ovat taas turvassa vaatehuoneessa.

Jaa, mistä tiedän että se on Remu? No, tiedän vaan, sen tihotöiden kohteena ovat aina olleet langat ja minun kenkäni. Tuikku ei ole meillä ollessaan tuhonnut kuin silloin ihan alussa kahvipannun (lienee tipahtanut alas kun neiti on tavoitellut jotain herkkuja tiskipöydältä). Tuikkua ei muutenkaan langat tai kengät kiinnosta, ne eivät ole syötäviä :-)

Lauantaina sää sentään suosi ja saimme haravoitua lehtiä isoihin kasoihin. Nyt vain jonkun pitäisi siirtää kaikki ne kasat johonkin pois. Mihin? Lehtiä nimittäin on - paljon.

2014189.jpg
Pikku apulaiset

Lankatalosta tuli kutsu uuden myymälän avajaisiin. Taidan jättää ne juhlat väliin. Muuten saatan sortua taas.

2014180.jpg

Pakkohan siellä muuttomyynnissä oli sitten käydä vielä uudestaan, kun loppuviikosta langat olivat -40 % alennuksessa. Onneksi melkein kaikki oli jo lopussa, ostin kaikki loput Primaveerat (7 kerää), Sublimen vauvalankaa sain 5 kerää ja sitten koriin hyppäsi vielä tuo bambusukkalanka.

Minä en osta lankaa enää tänä vuonna. Minä en osta lankaa enää tänä vuonna. Minä en osta lankaa enää tänä vuonna. Kyllä, näin on. On oltava. Menen ruoskimaan itseäni...