Tänään oli Tuikun koiraetsintäkurssin viimeinen kerta ja pidimme samalla kurssille osallistuneille koirille leikkimielisen soveltuvuuskokeen.

Koiraetsinnästähän ei ole vielä virallista koetta (pian on, esitys on jo Kennelliitolla!), joten tämä tämänpäiväinen koe toimi hyvänä harjoituksena niin meille kurssilaisille kuin mukana olleelle tuomarille ja muille avustajille.

Jäljestimme Vessöön kauniissa maisemissa ja sää suosi taas meitä. Tuikkukaan ei tarvinnut uutta villapaitaa vaan hyvin tarkeni ilman :-)

1979063.jpg

Hienosti kaikki koirakot selvittivät kokeen. Tänään Tuikkukin oli parhaimmillaan ja se oli selvästi innoissaan kun tajusi pääsevänsä jäljelle.

Tuikun arviointipaperissa luki suurinpiirtein näin:

Lähtö: Erittäin hyvä, malttaa haistaa sekä annetun hajun että Isakin jättämän (Isak oli maalikoira)

Etsimishalukkuun ja työskentelyn sujuvuus: Liinatyöskentely sujuvaa

Etsimisvarmuus: Tuikku pysyi jäljellä hienosti

Ilmaisu: Katri kutsui Tuikun kun Tuikku vaan olisi edennyt (tämä tarkoittaa sitä, että minä huomasin maalikoiran ennen Tuikkua ja keskeytin sen etenemisen, kokeessa etsijäkoiraa ei saa päästää 10 m lähemmäs maalikoiraa)

Muu arviointi: Lupaava etsijäkoira

Tosi hienosti meni siis koe!

Koiraetsintä on siis nimensä mukaisesti koirien etsintää, eli koulutamme koiria etsimään muita koiria. Tätä taitoa tarvitaan esimerkiksi silloin kun koira karkaa, tällöin koulutettu etsijäkoira voi auttaa karkurin etsimisessä. Lisää koiraetsinnästä voit lukea vaikka Jälkikoirien sivuilta.