Virtuaalisilmukat

Ei pahat lomakelit :-)

Töissä on H-I-L-J-A-I-S-T-A, ja kun ei osaa joutenkaan olla niin päätin tutustua Vuodatuksen uusin blogipohjiin ja tuunata itselleni uuden pohjan blogiin. Pahoittelen haamupäivityksiä... Ei muuta, kuitti kiitti.

Sitten alkaa loma! Kiva, säätkin näyttävät suosivan lomailua. Juhannus tuli ja meni, olimme ihan kotona ja nautimme vaihtelevasta suvisäästä. Huonot kelit mahdollisivat oleilun sisätiloissa ja siten sain yhden pitkään kesken olleen projektin saatettua loppuun:

Aloitin tämän topin neulomisen heti kun näin sen kesän Novita-lehdessä. Lanka on Butterflyä. Projekti oli pitkään telakalla kun lanka loppui kesken, mutta sain sitä Neulomon kautta lisää, kiitos auttavaisten kanssaneulojien!

Malli on siis Novitan kesä 2009 -lehdestä, malli nro 62. Neuloin nuo miehustan sileät osuudet koneella, loput käsin. Puikot olivat 2,5 mm. Lankaa oli lopultakin aika naftisti, niinpä päätin neuloa hihat ylhäältä alaspäin ja tehdä niistä niin pitkät kun lankaa riitti. Se oli oikea ratkaisu, sillä hihat jäivät ohjeen mukaisia lyhyemmiksi. Lankaa kului n. 600 g, koko on S.

Mali on tosi kiva, tykkään kovasti.

Jossain vaiheessa valmistuivat myös nämä sukat, jotka olen unohtanut blogata:

Sukat on neulottu taas koneella, nyt sain kantapään neulottua ilman reikiä. Lanka on jälleen alpakan ja villan sekoitusta, karkeaa ja alkukantaista. Heinänkorret langan seassa kruunaavat kokonaisuuden :-)

Ja ei kesää ilman remonttiprojektia, aluksi piti tulla terassi, mutta sitten tulikin kraateri:

Ennen kuin terassia kannattaa alkaa rakentaa, täytyy nuo seinustat laittaa kuntoon. Talon ympärillä oleva hiekka on epäsopivaa, liian tiivistä eikä se läpäise vettä kunnolla. Niinpä joudumme kaivamaan koko talon ympäri seinustat auki ja vaihtamaan salaojaputket ja routastyroksit ja korvaamaan hiekan karkeammalla materiaalilla.

Tämä kesä meneekin sitten rumaa kaivantoa katsellessa, taitaa terassin rakennus jäädä sitten ensi kesän huoleksi.

Onneksi koirat eivät turhia stressaa vaikka meillä onkin milloin mikäkin paikka mullin mallin ja välillä pauke ja kolke on aikamoista. Remu päinvastoin osallistuu mielellään rakennuspuuhiin ja auttaa omalla tavallaan...

Eikös ne työt suju paremmin ilman noita rukkasia joita myös työjarruiksi kutsutaan ;-)

Muistiksi itselle:

jos tulet pyörällä töihin, varaa mukaan vaihtohousut, vaihtosukat, vaihtoalusvaatteet niiden vaihtopaitojen lisäksi.

Ja vedenpitävä reppu. Ja hansikkaat.

Ja ihan hyvä olisi vilkaista säätiedostusta ja lämpömittaria myös ennen lähtöä.

T: nimim. wet pants

PS. Remun vointi ennallaan, vieläkin takamus vähän punottaa, täytyy vielä kerran käydä siellä eläinlääkärissä kunhan saadaan antibioottikuuri loppuun. Tuikun selkä on Piiran mukaan mennyt parempaan suuntaan, jumissa se on vieläkin muttei niin pahasti. Akupunktiohoitoa jatketaan, samoin hierontaa.

Kiitos kaikille ihanista kommenteistanne! Remu näyttää voivan jo tosi hyvin, eikä se kiinnitä enää mitään huomiota takapäähänsä. Uskallan jo toivoa, että säikähdyksellä selvittiin kun kerran antibiootit purevat niin hyvin.

Nyt jo vähän naurattaakin tämä koirasairaalan ylläpito. Aamulla Remulle kolme lääkettä. Hyvin on juu oppinut bongaamaan ne herkkujen sisältä ja sitten käydään kissa ja hiiri leikkiin: Remu sylkee pillerit pihalle ja minä tungen niitä seuraavan lihapullanpalan sisään ja taas sama uudestaan. Välillä joudun tunkemaan pillerit suoraan kurkkuun kun ei suosiolla mene. Nyt se pirulainen on jo oppinut olevinaan nielemään ne ja sitten sylkeekin vähän ajan päästä pois. Vahdi siis vielä viisi minuuttia lääkkeen antamisen jälkeen että kaikki meni alas.

Ja illalla sama uudelleen. Ja Tuikulle Atopika. On muuten hillittömän kokoinen kapseli ja se pitäisi saada koiran kurkusta alas ehjänä. Ei mahdu minkään herkun sisään ja lisäksi haisee todella karmivalle. Ei jää muuta vaihtoehtoa kun kita levälleen ja lääke kurkkuun. Ei ole mukavaa, koiralle eikä omistajalle.

Olisiko se oikeasti vaikeaa tuotekehittää sellaisia lääkkeitä jotka maistuisivat koiralle? Tai tehdä niistä edes kohtuullisen kokoisia?

Onneksi allergialääkkeet sentään tuntuvat tehoavan eikä Tuikku ole ainakaan enää nuollut takamustaan. Karvan laatu on vieläkin omituisen karkea, mutta sen muuttuminen luultavasti viekin aikaa. Eikä se edes välttämättä liity mitenkaan allergiaan.

Ensi lauantaina Tuikku pääsee taas Piiran käsittelyyn ja sitten kuullaan mikä on selän tilanne, toivotaan että sekin olisi mennyt parempaan suuntaan.

Jottei nyt ihan sairaskertomukseksi menisi niin loppukevennykseksi video, jossa terrierit ovat elementissään. Huomatkaa Remun rooli sivuosanesittäjänä, herralla ei ollut mitään asiaa koskea "saaliiseen" :-)

Juuri kun sitä luulee että kaikki on hyvin...

Remu alkoi keskiviikkoiltana tuijotella takamustaan. Torstai-aamuna se alkoi nuolla sitä ja siinä vaiheessa kun pääsimme iltapäivällä eläinlääkäriin oli anaalirauhanen puhjennut.

Mitään oireita ei ollut etukäteen havaittavissa... Joko tilanne tuli päälle tosi nopeasti tai sitten Remu on mestari peittämään kivun.

Anaalirauhanen huuhdeltiin ja samalla huomattiin että anaalirauhasen vieressä oli pahasti tulehtunut n. 5 cm pitkä alue, joka oli ihan kivikova ja turvoksissa. Itse anaalirauhanen oli ihan pieni ja neste oli kirkasta.

Eläinlääkärin puheessa vilahteli pelottavia sanoja, kuten ei normaalia ja huolestuttavaa.

10 päivän antibiootit, kipulääkitys ja nyt kaikki sormet ja varpaat ristiin, että kyseessä on vain ärhäkkä tulehdus, ei muuta.

Ensai viikon lopulla mennään kontrolliin ja jos parannusta ei näy tilanteeseen niin otetaan ohutneulanäyte. Toivon totisesti, että sitä näytettä ei tarvitse ottaa. En ehkä kestä kuunnella niitä tuloksia.

Onneksi Remu ainakin näyttää voivat jo paremmin ja takapuoli näyttää ihan siistiltä. Kauluriakaan ei tarvita, Remu uskoo kun sitä kieltää nuolemassa.

Nyt alkaa kyllä sietokyky olla tiukilla kaikkien huonojen uutisten ja vastoinkäymisten osalta. Ei enää enempää huolia tänne kiitos!

Nyt yritetään vaan pitää pakka kasassa ja ollaan vaipumatta epätoivoon. Pitää olla reipas ja iloinen koiran takia, se vaistoaa heti jos olen allapäin ja huolestuu itsekin.

• Kesällä on ihanaa kun voi kuivattaa pyykkiä ulkona raikkaassa ulkoilmassa. Vähemmän ihanaa on huomata pyykkejä hakiessaan että koira on kussut pyykkikoriin.
• Kesällä on ihanaa kun voi vaihtaa tekstiilit vaaleammiksi ja raikkaammiksi. Vähemmän ihanaa on bongata kuraiset tassunjäljet juuri pestyltä valkoiselta matolta.
• Onneksi matto mahtuu koneeseen ja se kuivaa nopeasti raikkaassa ulkoilmassa. Huonoksi onneksi koiralle tulee yöllä huono olo ja se päättää oksentaa juuri siihen puhtaalle valkoiselle matolle.
• Kesällä on ihanaa kun voi viedä koirat joen rantaa kahlaamaan ja nauttimaan veden viilentävästä vaikutuksesta. Vähemmän ihanaa on kun koira bongaa kotimatkalla mutaojan johon päättää hypätä pää edellä. Kokonaisuuden kruunaa se, ettei koira pääse omin avuin jyrkkäreunaisesta ojasta pois vaan sinun on itsekin kontattava mutaisella ojanpenkalle auttaaksesi kuraisen koiraparan takaisin kuivalle maalle. Ja tietysti se toinen koira riemastuuu tilanteesta ja päättää myös pulahtaa viilentävään mutakylpyyn. 

Taas syntyi yhdet sukat neulekoneella:

Malli: perussukka by Passap. Lanka: itse Koolattu Nalle, n. 70 g, koko n. 38.

Kantapäähän jää kauheat reiät kun en jotenkin tajua Passapin logiikkaa: missä vaiheessa lanka pitää kiepsauttaa toisen neulan koukulle, jottei reikää synny? Osaako joku neuvoa? Silmukoin reiät umpeen jälkikäteen, olivat niin kauheat.

Nyt tein kärkikavennukset yhden silmukan päässä reunasta, tuli paremmat näin.

Montakohan sukkaparia pitää vielä tahkota ennen kuin ne täydelliset näkevät päivänvalon? Onneksi testailulanka ei ihan heti lopu tästä huushollista. Tein viikolla löytöjä Porvoon vanhasta kaupungista; Liisa Voiman myymälän edessä oli kori, jossa oli kartiolankoja euron kipale. Arvatkaa ostinko? Joo, ja monta...

Neulomisen ja lankashoppailun lisäksi olen ehtinyt myös toimia piällysmiehenä remonttityömaalla. Nimittäin olohuoneen pikauudstustyömaalla. Meidän takka on vanha, iso ja ruma. Se pitäisi räjäyttää ja tehdä uusiksi, mutta näinä köyhinä aikoina täytyy tyytyä suunnitelmaan b.

Ennen:

Jälkeen:

Pari pussia antiikilaastia ja kas, olohuone valaistui kerralla. Eikä maksanut kuin muutaman vaivaisen kympin.

Raskaan työn jälkeen voi taas heittäytyä lempipuuhan pariin:

Ah, kesä ja lämpö.... Oikein rentouttavaa viikonloppua kaikille!

Vihreää, valoisaa, lämmintä, raikasta. Se on kesä. Meillä tykätään.

Tänään on ollut erityisen kiva päivä, hain postista ylläripaketin, jonka voitin Harras harrastus -blogin arvonnassa. Ylläri olikin tosi mieluinen! Revin paketin malttamattomana auki jo autossa, jolloin mukana olleet namit katosivat parempiin suihin ennen kun pääsin kotiin, tässä loput paketista:

Aivan upean värisiä lankoja, Tenneseetä ja Kamenaa, lisäksi herkullisen värisiä silmukkamerkkejä, jotka sulautuvat täydellisesti tulppaanin väreihin, katsokaa vaikka:

Täydellistä! Kiitos Lotta!

Kivelle pääsi kuvattavaksi myös uudet alpakanvillaiset sukat:

Langan olen saanut vyyhdillä ilman vyötettä, mutta se on luultavasti Metsäkylän alpakoiden villaa. Langassa on lampaanvillaa mukana, siksi se on hieman karhean tuntuista, mutta ihanan alkukantaista, langassa oli vähän olkiakin mukana. Väri on kauniin harmaa, tykkään sukista hirmuisesti, tuolle langalle sopii tuollainen yksinkertainen malli. Lankaa kului näihin vajaa vyyhti, ehkä 80 grammaa.

Neuloin sukat taas koneella. Minulla ei ole vieläkään Passapiin kuuluvaa langanohjainta, mutta mieheke askateli vanhasta tuolista sopivan telineen toisen koneen ohjaimelle, joten nyt neulominen sujuu sujuvasti Passapillakin.

Tällaisen vähäisen kokemuksen perusteella voin hieman vertailla neulekoneita jos jotain kiinnostaa tai jos on aikeissa hankkia koneen:

- Passapille plussaa siitä, että painoja ja kampoja ei periaatteessa tarvita, tosin esim. sukan kantapäätä neulottaessa apupainoja kuitenkin tarvitaan, muuten neulomisesta ei tule mitään
- Evassa/Brotherissa on selkeämpi ja helpommin seurattava kerroslaskija
- Evassa/Brotherissa lukkojen käyttö on ehkä hieman helpompaa, tai sitten se on vain tottumiskysymys...
- Passap on omiaan juuri tällaisissa pyöröneuleissa, kuten sukissa. Evalla sukkia voi neuloa pyörönä vain jos tekee resorin jälkeenpäin käsin. Lisäksi Passapilla silmukan säätäminen on 2-tasoneuleissa helpompaa kun Evalla.
- Passapilla ei voi neuloa pitsiä

Muitakin eroja on, mutta ne riippuvat myös koneiden mallista ja iästä. Tuossa Passap-mallissa joka minulla on ei ole reikäkortti- tai muuta kuvionneulomismahdollisuutta, Evassa on. Passapilla ei myöskään voi neuloa kuin yhtä väriä kerrallaan.

Sitten pääsemme postauksen pakolliseen koiraosuuteen.

"Kaiva sinä minä tässä haukun." Toteaa Remu. Viime viikonloppuna olimme mökillä. Tuikku vietti koko päivän rannassa kaivellen onkaloita rantamutaan. Sen se oli kyllä näköinenkin kun olimme lähdössä kotiin... Remu ei tajua miksi pitäisi kaivaa ja siksi hän tyytyy haukkumaan vieressä. Pääasia kai oli että viihtyivät.

"Ei mulla mitään asiaa oo, kunhan molotan" sanoo Remu ja rientää jo seuraavaan paikkaan pahantekoon.

Tuikulla olisi paljonkin asiaa, se voisi kertoa siitä miten se viime lauantaina karkasi kun olimme mummolassa kylässä ja jäi melkein auton alle. Sitten se voisi kertoa, että se näki sellaiseen kyyttönin yksi päivä ihan lähietäisyydeltä  ja kuinka mamma ei päästänyt sitä tekemään lähempää tuttavuutta sen kyyttönin kanssa, vaikka Tuikku ihan varmasti olisi näyttänyt sellaiselle mokomalle madolle taivaan merkit.

Sitten se voisi kertoa siitä kun eläinlääkäritäti otti siitä hirmuisen putkellisen verta ja lähetti jonnekin laboratoorioon. Ja sitten muutaman päivän päästä se eläinlääkäritäti soitti ja sanoi, että Tuikulla on allergia.

Tuikku ei tajua mikä se sellainen allergia* on ja siksi se ei viitsi kertoa, vaan jatkaa vaan luun syöntiä.

* tässä tapauksessa allergia on yliherkkyyttä kaikille sisäilman epäpuhtauksille, kuten pölylle, ihmishilseelle, hiivoille ja homeille, ruokapunkeille (niitä on teollisesti valmistetuissa koiranruoissa). Eli Tuikku on allerginen ihmisille ja ihmisten kodeille sekä koiranruoalle. Ei ole helppoa pienen koiran elämä, kun noita edellämainittuja on vähän vaikea vältellä. Onneksi allergianoireita voidaan lääkkeellä ja ahkeralla siivouksella helpottaa. Ja onneksi Tuikku on jo tottunut raakaravintoon, sitä se sitten jatkossa vaan saa. Ulos Tuikkua ei laiteta asumaan, vaikka se allerginen onkin, siitä seuraisi varmaan henkisiä traumoja ;-)

Näillä mennään nyt ja ollaan kiitollisia, että maailmassa on hyviä ja asiantuntevia eläinlääkäreitä, jotka oikeasti osaavat paitsi käsitellä eläimiä, myös auttaa ja kuunnella.

Voin lämpimästi suositella Söderkullassa sijaitsevan Sipoon eläinlääkäriaseman palveluita. Eläinlääkäri Marja Kosonen on todella pätevä ja osaava. Varmasti käytän molemmat koirat jatkossa hänen vastaanotollaan, jos vaan mahdollista.

Mutta nyt jatketaan kesästä neuttimista!

Sain uuden perheenjäsenen muutama viikko sitten. Se on punainen ja pippurinen. Siinä on yhteensä 180 x 2 neulaa ja 180 x 2 valitsinneulaa.

Niiden kaikkien irrottamiseen menee tovi jos toinenkin.

Oli niiden putsauksessa ja takaisin laittamisessakin hommaa. Kone oli seissyt varastossa yli 20 vuotta, joten perusteellinen putsaus ja öljyäminen oli kuitenkin paikallaan.

Kolme iltaa siihen meni ja lopulta kone oli testauskunnossa.

Langanohjain puuttuu, mutta sekin on kuulemma tallessa jossain. Ohjekirjan sain tilattua Mustasta Lampaasta.

Passapissa on tosi erilainen logiikka kuin vanhassa Evassani. Ilman ohjekirjaa en olisi osannut edes luoda silmukoita tällä.

Hirmuisen pohtimisen, pään raapimisen ja hermojen menettämisen jälkeen sain kuitenkin jotain tolkkua koneen logiikkaan. Sain ohjekirjan ohjetta sanatarkasti seurattuani aikaan tällaisen harjoituskappaleen:

Sehän on ihan selvästi sukka! Lanka on Nallea ja se neuloitui koneella ihan kivasti. Paljon tämän paksumpaa lankaa koneella ei kuitenkaan voi neuloa, ainakaan 2-tasoisena.

Sukka on neulottu muuten pyörönä, varren resori täytyi tehdä tasona.

Itselle muistiin: ss 1x1: 5/5, single: 6,5/6,5. Ohjeen mukaan tehtynä kärki on liian pitkä, 10 kerrosta vähemmän riittäisi naisten sukkaan. Leveys ok.

En osaa vielä sanoa kumman tyyppinen kone on parempi, tämä vai yleisemmin tunnettu Brotherin/Evan kone. Ainakin koneissa on aivan erilainen toimintalogiikka. Passapissa ei tarvita lainkaan painoja, se on ainakin kätevää. Toisaalta ainakaan tällä mallilla ei voi neuloa pitsineuleita.

Pidän molemmat koneet nyt toistaiseksi esillä ja toimintakunnossa, voin sitten neuloa vaikka molemmilla vuorotellen ja vertailla - ainakin niin kauan kunnes muu perhe hermostuu...

"Kraak kraak kraak, eikö tuo voisi jo lopettaa, täällä kunnialliset koirat yrittävät nukkua!"

Because of the poor ecnomic situation, niinkuin työnantaja sen ilmaisi, teen nyt  toistaiseksi töitä osa-aikaisena. Sen vuoksi minulla on a) enemmän aikaa b) vähemmän rahaa.

Siksi päätin ajankuluksi siivota ja järjestellä vähän lanka- ja vaatekaappeja. Sivouksen tuoksinassa löytyi kasa ylimääräisiä lankoja, laitoin ne myyntiin Huuto.nettiin, kohteet löytyvät täältä.

Tue siis veloissa kieriskelevää puoliksi työtöntä graafikon ranttua ja käy huutamassa omasi pois! Langoista saaduilla tuotoilla maksetaan isoa asuntolainaa ostetaan lisää lankaa.

Koska nyt viikonloppuna on äitienpäivä, täytyy äitiä tietysti muistaa jollain itsetehdyllä:

Novitan Maxi-langasta syntyi tällainen siivousliina.

Tein liinan ihan omasta päästä, joskin muistan nähneeni vastaavan mallin jossain joskus, joten idea on plagioitu. Toivottavasti liina on käyttökelpoinen, ainakin lanka kestää konepesun korkeassa lämpötilassa, joten ei se varmaan ihan kertakäyttöinen ole ainakaan.

Nyt täytyy mennä käyttämään loput työttymyyspäivästä ulos, kasvimaa odottaa edelleen uutta multaa ja lannoitteita.

Kas tässäpä jollekin Gentlemannille sukat:

Malli: Gentleman's Fancy sock by Nancy Bush, lanka Schoeller+Stahl Fortissima Socka Mit Bambou 100 g, puikot 2.25 mm.

Tarkoitus oli tehdä sukat siskolleni, mutta niistä tuli aika miehisen kokoiset, eli päätynevät jollekulle kaksilahkeiselle.

Lanka on aivan ihanan pehmeää ja laadukkaan tuntuista, suosittelen!

Tässä sukkien väri lähempänä totuutta. Tulppaanitkin jo nostelevat päitään valoa kohti, kohta on jo kesä!

Huomatkaa uudet sukanpingottimet jotka mieheke minulle ystävällisesti teki, nyt minulla on pingottimet sekä naisten että miesten kokoa. Ne ovat kyllä kätevät, sukista tulee paljon viimeistellymmän oloiset kun ne pingottaa.

Riehakasta vappua kaikille lukijoille!

Toivotaan että aurinko paistaa ja voimme nauttia kuohujuomista ulkoilmassa :-)

Remu varmaankaan ollut paikalla kun rohkeutta jaettiin. Herra bongasi tänään pihalta jonkun lintuparan maalliset jäännökset, tai mitä niistä nyt oli jäljellä, vähän siipeä.

Nyt taitaa kyllä Remun katu-uskottavuus vähän kärsiä :-)

Sain eilen valmiiksi Polkka-sukat, voi kun valmistuivatkin nopeasti paksusta langasta.

Perussukat 7 Veljestä Polkka -langasta, 43-44 kokoon langanmenekki n. 140 g, puikot 3.25 mm. Kamera ylivalotti aika pahasti, sukat ovat oikeasti maanläheisemmän väriset.

Tasapuolisuuden vuoksi kuva myös Tuikusta, joka linnunhöyhenien pelkäämisen sijaan keskittyy olennaiseen, eli auringonpalvontaan. Ja koska ulkona on moiseen hommaan liian kylmä, voi sitä tehdä hyvin sisätiloissakin.

Huomatkaa ylväs asento ja aristograattinen katse. I'm the queen of this place...

Blogi on jäänyt vähän hunningolle viime aikoina, pahoittelut. Pääsiäisen aikaan sain aika paljon neulottua kuitenkin:

Tämä boleron ohje on uusimmassa Novitassa, malli nro 20. Tein sen ohjeesta poiketen vanhasta Brilla-langasta, jota löytyi kaapin perukoilta juuri sopiva määrä. Lankaa tähän kului n. 165 g, puikot olivat 3 mm.

Malli on kiva ja nopetekoinen, takakappaleesta tuli kuitenkin liian leveä ja bolero löpöttää ikävästi selästä. En jaksaisi purkaa, ehkä annan tämän jollekin leveämpiselkäiselle ja teen itselleni uuden.

Jostain syystä mieli teki aloittaa taas sukkia, ehkä se on tää viileä kevät.

Pidemmälle ovat edenneet nämä, malli on Gentleman's Fancy socks kirjasta Knitting Vintage Socks. Lanka on todella ihanaa ja pehmoista, Fortissima Socka mit bambu.

Ohuesta langasta työ etenee tuskastuttavan hitaasti, siksi teki mieli aloittaa jotain nopeampi tekoista.

7 Veljestä Polkasta tulee miesten sukat, ehkä joululahjakoriin?

Ai niin, tein minä vielä tällaisenkin:

Se oli lelu Remulle. Taisi olla mieluinen kun sillä on noin kovasti leikitty... Lanka oli Suvia, jota oli jäänyt pienet nöttöset kaapin perukoille.

Nyt makaronilaatikon kimppuun, hauskaa viikonloppua kaikille!