...vaikka edellisestä postauksesta on jo jokunen päivä vierähtänytkin. Vieritän syyn blokkaamattomuuteen remontin niskaan. Se vie kaiken ajan ja puristaa mehut pienestä neuloja-parasta. Eilinen ilta ja tämä päivä ovat kuluneet paneelien metsästys ja kiukaan nouto -matkoilla. Sen verran sentään hyödynsin pitkähköä kiukaan hakumatkaa, että sain matkalla neulottua yhden tiikeri-sukan valmiiksi.

105312.jpg 

Sukan neulominen ei vieläkään ollut kovin ajankohtaista (lämpöä on 25 astetta), mutta se on niin kätevää matkaneulomista tuo sukka.

Kiukaan hakumatka tuotti myös toisen mukavan tuloksen, nimittäin lankavarastoni kasvoi jälleen (mikä aiheuttu selkeästi havaittavaa ilmehtimistä avokissa... Miten niin muka lankaa on jo liikaa?! Onhan vaatehuoneessa vielä ihan hyvin tilaa yhdelle pienelle lankapussukalle kun oikein survoo... ja ainahan tilaa löytyy kun vie pari miehekkään kokoista vaatekappaletta kierrätykseen ;D).

105313.jpg

Saalis oli siis lähes kilon verran mohair-akryyli-sekoite-lankaa, joka on kuulemma veljen vaimon mummon peruja. Lanka on hauskan väristä ja pehmeää. Ehkäpä siitä syntyy syksyksi jotain suloista veljentytölle...? Ja taisin myös luvata anopillekin jotain kun hän niin ihastui langan väriin. Lanka on oikeasti mintunvihreää, kuva taas yrittää valehdella ja väittää, että lanka olisi sinisempää kuin se oikeasti on.

Kiitos joka tapuksessa ajattelevaiselle veljen vaimolle, joka pelasti nämä lankaparat joutumasta ikuiseen kadotukseen. Ne pääsevät ihan varmasti vielä hyötykäyttöön :D