Pitihän minunkin sitten sinne mennä - hulluille päiville nimittäin. Investoin tähän suureen koriin, josta tulee uusi koti sekalaisille langoille ja keskeneräisille tekeleille, jotka majailevat olohuoneen nurkassa. Tähän ainakin luulisi mahtuvan jokunen lankakerä.

Mutta mitä ihmettä, korin pohjallahan näkyy olevan valmiina jo muutama kerä. Eihän Stockalta lankaa saa?! Ei saa niin, mutta kun Tapiolan Stockan lähellä on se sellainen yksi paikka, josta saa... Ja kun kerran satuin siellä päin liikkumaan niin... Ja sitä paitsi menin sinne lankakauppaan oikeastaan vaan konsultoimaan yhtä työkaveria. Tai no, oikeastaan se oli minun ideani mennä sinne... Mutta kun nyt kerran olen jäänyt kiinni, niin kerrottakoon, että mukaan lähti kaksi kerää ihanan vihreänkirjavaa Loftia, muutama kerä merseroitua puuvillalankaa ja yksi kirjava sukkalankakerä.

Puuvillalangoista olisi tarkoitus virkata kesäksi joku kiva kassi, sukkalangasta voisi tehdä Sauna-sukat Ullan ohjeella ja Loftit... hmm, ne lähtivät mukaan vain, koska en voinut vastustaa väriä... Nyt on näemmä joku vihreä kausi meneillään.

Uudet langat saivat heti seuraa muista langoista:

Päällimmäisenä näkyy vielä pahasti vaiheessa oleva Kiri, jota kyllä olen yrittänyt ahkerasti kilkutella, mutta kun se vaan on niin hidasta noin ohuesta langasta, ja niin kovin ohuilla puikoilla.

Mutta asiasta kukkaruukkuun, kuten sanonta kuuluu; minä en siis tänään shoppaillut yksin siellä Neuletikissä, vaan houkuttelin mukaan pahaa-aavistamattoman työkaverin. Pienellä johdattelulla sain hänet uskomaan, että käsityöt ovat nyt kovasti muodissa, ja että etenkin virkkaus on nyt todella ajankohtaista. Ja että sitä harrastavat nyt kaikki ikään ja sukupuoleen katsomatta. No, hänhän sitten lähti sieltä kaupasta ulos mukanaan lankakerä ja virkkuukoukku. Muutama minuutti perehdytystä ja katsokaa, pipoa pukkaa ihan ammattilaisen ottein jo!

Odotan ihan innolla jo maanantaita, että pääsen näkemään viikonlopun aherruksen tuloksia.